Talviurheilulajit

Posted on : 27-10-2014 | By : admin | In : Urheilu

0

Talviurheilu pitää sisällään valtavan määrän lajeja, joista suosituimpia Suomessa lienee tällä hetkellä maastohiihto, ampumahiihto ja mäkihyppy. Maastohiihtoa tai toiselta nimeltään murtomaahiihtoa voi harrastaa tasaisella maalla, jäällä tai mäkisessä maastossa joko valmiilla ladulla tai umpihangessa. Tyyleistä voi valita sukset eteenpäin osoittaen hiihdettävän perinteisen tyylin tai nopeamman vapaan hiihtotavan eli luistelun. Laji on erityisen suosittu Pohjoismaissa ja sillä on Suomessa lähes miljoona harrastajaa.

Suosituimpia kansainvälisiä hiihtokilpailuja ovat muun muassa maastohiihdon maailmancup, hiihdon mm-kisat ja talviolympialaiset. Ampumahiihdossa yhdistetään maastohiihtoon ammunta. Laji sisältää useita kilpailumuotoja kuten normaalikilpailun, pikalähdön eli sprintin, takaa-ajon ja viestin. Normaalikilpailussa miehet hiihtävät 20 ja naiset 15 kilometriä. Ampumapaikkoja on neljä, joista kahdessa ammutaan makuuasennossa ja kahdessa pystyasennossa. Sprintissä kilometrejä ja ampumapaikkoja on puolet vähemmän. Ohi ampuessaan kilpailija saa rangaistukseksi kilpailumuodosta riippuen joko sakkokierroksen tai sakkominuutin.

Kuuluisia suomalaisia hiihtäjiä on paljon, ja uusia nuoria hiihtäjälupauksia nousee huipulle tasaiseen tahtiin. Muun muassa oululaissyntyinen vuonna 1992 syntynyt Iivo Niskanen on pärjännyt loistavasti niin nuorten kuin aikuistenkin kisoissa ja voitti Sotšin olympialaisissa kultaa parisprintissä yhdessä Sami Jauhojärven kanssa. Hänen siskonsa Kerttu Niskanen on myös lupaava nuori hiihtäjä ja saavutti Sotšissa kaksi hopeamitalia. Lahjakkaisiin nuoriin maastohiihtäjiin kuuluu myös vuonna 1990 syntynyt Krista Pärmäkoski (o.s. Lähteenmäki), joka oli Kerttu Niskasen kanssa saavuttamassa Sotšissa naisten viestin hopeaa. Niin maasto- kuin ampumahiihdonkin kauden 2014–2015 maailmancupin avauskisat lähestyvät, ja näiden hiihtäjälupauksien kertoimia voi käydä jo katsomassa esimerkiksi Betssonin vedonlyöntisivuilla. Naisten maailmancupin voittajasuosikkina listalla on yllätyksettömästi Marit Bjørgen kertoimella 1,70. Suomalaishiihtäjistä korkeimmalla voittajasuosikkilistalla on tällä hetkellä Kerttu Niskanen kertoimella 25,00.

Mäkihypyssä puolestaan hypätään hyppyrimäestä suksilla tavoitteena mahdollisimman pitkälle yltävä hallittu hyppy hallitulla alastulolla. Kilpailija saa pisteet sekä hypyn pituudesta että tyylikkyydestä. Aikuiset hyppäävät kolmesta eri hyppyrityypistä; normaalimäestä, suurmäestä ja lentomäestä. Mäkihyppy on erittäin arvostettu laji muun muassa Norjassa ja Suomessa. Suomalaisia kuuluisia mäkihyppääjiä on paljon, mutta kuuluisin heistä lienee edelleen maailman kaikkien aikojen menestynein mäkihyppääjä Matti Nykänen. Tällä hetkellä kisaavista suomalaishyppääjistä menestynein on kaksi maailmanmestaruutta ja kaksi maailmancupin voittoa saavuttanut Janne Ahonen, jonka kertoimia alkavalle maailmancupin 2014–2015 kaudelle voi myös käydä katsomassa Betssonin vedonlyöntisivustoilta.

Yleisurheilulajit

Posted on : 21-08-2014 | By : admin | In : Urheilu

0

Kansainvälinen standardiohjelma mestaruuskilpailuissa luo normit käsittäen juoksun, hypyt, heitot ja moniottelut.

Samalla kun aikuisten miesten lajit ovat periaatteessa olleet samat siitä alkaen kuin moderni kansainvälinen yleisurheilu vakiintui 1900-luvun alussa, on naisten lajitarjonta ollut paljon rajoitetumpaa. Vasta 1980- ja 90-luvuilla lajiohjelma tasapuolistui. Nyt on prosessi saatettu loppuun kun viimeinen miesten lajiksi nimetty estejuoksu tehtiin myös naisten lajiksi.

Juoksuja on eri pituisia ja erilaisilla alustoilla ja erilaisilla tavoilla. Juostaan joko yksin tai viestiä vieden.

Pikajuoksu 400 metriin asti, keskimatka 800 metristä mailiin ja pitkänmatkan juoksut jotka on yli kaksi kilometriä.

Juoksualusta voi olla rata urheilukentillä ja areenoilla joka normaalisti on päällystetty kumilla, se voi olla asfaltoitu maantie ja se voi olla maastossa esimerkiksi ruohoa, hiekkaa tai maata.

Juoksun tavat voivat olla tasaista, aitajuoksua tai estejuoksua. Suoritus voi olla yksilöllinen tai viestijuoksun yhteistyötä.

Kansainvälisessä standardiohjelmassa ulkoilmakilpailut käsittävät 100, 200, 400, 800, 1500, 5000 ja 10000 metrin juoksut, puolimaratonin ja maratonin maantiellä.

3000 metrin estejuoksun ja 110 ja 400 metrin aidat.

Hyppylajit ovat korkeushyppy, seiväshyppy, pituushyppy ja kolmiloikka.

Heittolajeja ovat kuulan-, kiekon-, moukarin- ja keihäänheitto.

Miesten kymmenottelu käsittää 100 metrin pikajuoksun, pituushypyn, kuulantyönnön, 400 metrin juoksun, korkeushypyn, 110 metrin aitajuoksun, kiekonheiton, seiväshypyn, keihäänheiton ja 1500 metrin juoksun. Naiset kamppailevat seitsenotteluissa.

Sisätiloissa kansainvälisissä otteluissa on juoksut 60, 200, 400, 800, 1500 ja 3000 metriä sekä 60 metrin aitajuoksu. Hypyt ovat samat korkeus-, seiväs- ja pituushypyt sekä kolmiloikka. Sisällä heitetään vain kuulaa. Miehillä on sisällä seitsenottelut ja naisilla viisiottelut.

Ruotsi ottelussa on mukana myös kävely sekä miehillä että naisilla.

Kaikki yleisurheilu ei kuitenkaan ole kansainvälistä huippua. Veteraaniurheilu on kasvava harrastus Suomessa. Veteraaniurheiluliiton toiminnassa on mukana jo yli 10 000 ihmistä. Ja myös muissa pohjoismaissa elämänlaatua vanhuuden päivillä haetaan urheilusta ja yhdessäolosta.

Yleisurheilu sopii kaikenikäisille, koska urheilija ensisijassa kamppailee omia suorituksiaan parantaen ja vain pienen osan ajasta kilpailee muita vastaan.

Ruotsiottelut

Posted on : 15-08-2014 | By : admin | In : Urheilu

0

Ruotsiottelut alkoivat vuonna 1925 ja vuosien mittaan tapahtuma on kasvanut suureksi kunniataistoksi Suomen ja Ruotsin välillä. Käydään vuorovuosina joko Suomen tai Ruotsin maaperällä. Mielenkiintoinen seikka on että ruotsiottelu on ainoa elossa säilynyt maaottelu yleisurheilun maailmassa. Suuret nimet kuten ruotsalaiset Carolina Klüft, Susanna Kallur, Johan Wissman ja Robert Kronberg ja monet suomalaiset menestysurheilijat ovat olleet poimimassa pisteitä maaotteluissa.

Suomalaiset miehet ja ruotsalaiset naiset ovat olleet voittajia useimmin. 45 kertaa ovat suomalaiset miehet voittaneet ja ruotsalaiset miehet 28 kertaa. Ruotsalaiset naiset ovat voittaneet 34 kertaa kun taas suomalaiset naiset ovat voittaneet 24 kertaa. Naiset ovat kilpailleet maaotteluissa vuodesta 1953 lähtien. Suomen ja Ruotsin välisissä maaotteluissa on mukana myös 5 000- ja 10 000-metrin kävelyt, mitkä eivät aina kuulu yleisurheilukisoihin.

Ruotsiottelu koostuu oikeastaan neljästä maaottelusta, nimittäin miesten, naisten, poikien ja tyttöjen maaotteluista. Kisat käydään viikonlopun aikana.

Mikä merkitys Ruotsi otteluilla on nuorille yleisurheilijoille? Kuinka urheilukärpäsen pureman vaikutuksen voi saada säilymään murrosiän yli, sitä pohdittiin Tukholmassa Suomi-instituutissa edellisten kisojen alla.

Pienet maat kuten Suomi ja Ruotsi vain harvoin saavat menestystä ja huomiota suurissa maailman kisoissa. Oma kisatapahtuma saa mahdollisuuden päästä kansainväliselle palkintopallille ja laulamaan kansallislaulun. Maitten keskinäinen kilpailu on huumorisävytteistä. “Mitäs me maailmanmestaruuksista kunhan ruotsalaiset päihitetään!” Kisoilla on merkitystä suurien urheilusankareiden yhtenä kisakauden tapahtumana ja niillä on iso merkitys maittemme nuorison kohtaamisena ja urheilemiseen innoittajana. Kilpailun kertoimet voi jopa löytää isoissa vedonlyöntisivustoissa kuten Betsafe.

Maailman pienentyessä suurimittaisen tuotannon ja kulutuksen, maailmanlaajuisen politiikan ja ekonomian myötä kohta koko elämä tuntuu maailmanlaajuiselta. Suomen ja Ruotsin keskinäinen urheilukisa on kotoinen ja pieni ja samalla merkittävä, oman maan sisäistä kilpailua isompi. Suomalaiset ja ruotsalaiset tunnustavat toistensa merkityksen kilpailemalla toisiaan vastaan yleisurheilun lajeissa. Tapahtumaa kannattaa ja seuraa suuri yleisö.

Menestyneet suomalaiset miehet yleisurheilussa

Posted on : 08-08-2014 | By : admin | In : Urheilu

0

Sadalla metrillä huippumiehiä ovat Eetu Rantala ja Ville Myllymäki.

Kestävyysjuoksussa 1500 metrillä Niclas Sandells ja Mikael Bergdal ovat jaksaneet hyvin. Estejuoksussa Jukka Keskitalo on parhaita.

Joona-Ville Heinä ja Jussi Kanervo ovat voittaneet aidoissa.

Korkeushypyssä Osku Torro on ollut menestyksekäs. Seiväshypyssä Jere Bergius.

Pituushypyssä Roni Ollikainen ja Mikko Kivinen ovat hyviä.

Kolmiloikka on Aleksi Tammentien alaa. Tuomas Seppänen on hyvä heittämään moukaria.

Antti Ruuskanen heittää keihästä pitkälle. Tero Pitkämäki ja Lassi Etelätalo samoin.

Jarkko Kinnunen ja Heikki Kukkonen kävelevät kaikkien aikojen toiseksi ja kolmanneksi parhaina suomalaisina.

Urheilun sankareita on joka vuosi ja kaikissa kilpailuissa. Tässä on lähinnä ne kaikkien aikojen parhaista suomalaisista saavuttajista, jotka ovat tehneet Suomenennätyksiä viime vuosina.

Menestyneet suomalaiset naiset yleisurheilussa

Posted on : 05-08-2014 | By : admin | In : Urheilu

0

Parhaat pikajuoksijanaiset ovat viime vuosina olleet Hanna-Maari Latvala, Maria Räsänen ja Nooralotta Neziri.

Kestävyysjuoksussa 1500 metrillä on Kristiina Mäki ollut paras. 3000 metrillä ovat myös Johanna Lehtinen ja Sandra Eriksson huippuja. 5000 metrillä saavutuksia on ollut myös Oona Kettusella ja Johanna Peiposella. Kymmentä kilometriä on Laura Markovaara juossut menestyksekkäästi.

100 metrin aidoissa on juostu suomalaisittain hyvin, Nooralotta Neziri, Matilda Bogdanoff, Ida Aidanpää ja Lotta Harala ovat huippuja. Emma Millard ja Venla Paunonen ovat voittaneet 400 metrin aidoissa.

3000 metrin esteissä Camilla Richardsson, Minttu Hukka, Alisa Vainio ja Emma Hyyppä ovat olleet menestyksekkäitä.

Korkeushypyssä Linda Sandblom on ollut voittaja.

Seiväshypyssä on nyt monta hyvää naista kuten Aino Siitonen, Erica Hjerpe, Elina Lampela, Wilma Murto ja Jatta Salmela.

Pituushypyssä on Jaana Sieviläinen näkynyt. Kolmiloikassa Sanna Nygård.

Kiekonheitossa ovat Sanna Kämäräinen ja Katri Hirvonen hyviä.

Moukaria ovat menestyksekkäästi heittäneet Jenni Pietilä, Inga Linna, Sanni Saarinen, Milja Jylhänniska, Ilse Kaaja ja Katja Vangsnes.

Keihästä hyvin heittävät Oona Sormunen, Sanni Utriainen, Heidi Nokelainen ja Piia Pyykkinen.

Naiset parantavat suomenennätyksiä monessa lajissa vuosittain.